Monipuolisella viljelykierrolla hyötyjä tuottavuuteen

Monipuolisella viljelykierrolla pystytään myönteisesti vaikuttamaan tilan tuottavuuteen ja sen myötä myös talouteen. Tärkeimmät hyödyt ovat maan kasvukunnon paraneminen, kasvintuhoojien, kasvitautien sekä rikkaruohojen paineen väheneminen sekä resilienssin paraneminen erilaisia häiriötekijöitä vastaan.

Nurmikasvustoilla on maata kuohkeuttava vaikutus.

Monokulttuuri, eli saman kasvilajin viljely samalla lohkolla vuosittain voi vähentää satomäärää merkittävästi tautipaineen vahvistumisen vuoksi. Kevätkylvöisen viljojen osalta on todettu vuosittaista 4 % sadonvähennystä, rapsin kohdalla jopa 25 % viljellessä kasvia peräkkäisinä vuosina.

Vaihtelemalla lohkoilla viljeltäviä kasveja, voi ehkäistä tautien, tuholaisten sekä monivuotisten rikkakasvien kantojen vahvistumista ja vähentää näistä johtuvaa sadon vähenemää. Tiheä- ja syväjuuristen kasvien lisääminen viljelykiertoon parantaa maan viljavuutta muokaten sen rakennetta sekä lisäämällä orgaanista ainesta. Erityisesti yksipuolinen viljanviljely köyhdyttää maaperää pitkällä aikavälillä.

Maaperän rakenne ja ravinteiden hyödyntäminen

Nurmikasvustot kuohkeuttavat maata, samoin öljykasveilla ja palkokasveilla on maan rakennetta parantava vaikutus. Erityisen syväjuurisia kasveja ovat mm. ruokonata, kumina, ruisvirna ja puna-apila. Tiheäjuurisimpia viljelykasveja ovat englanninraiheinä ja nurminata.

Eri kasvilajit hyödyntävät ravinteita maasta eri tavoin. Monipuolisen viljelykierron avulla pystytään hyödyntämään maan resursseja kattavammin, samalla ehkäisten ravinteiden huuhtoutumista pellosta. Lisäämällä palkokasveja viljelykiertoon typpilannoitteiden määrää voidaan vähentää biologisen typensidonnan ansiosta.

Herne on typensitojakasvi, joka sitoo ilmakehän typpeä maaperään.

Monipuolinen viljelykierto ja viljelykasvivalikoima ovat myös riskienhallintastrategia tilalle. Viljelemällä useampaa eri kasvilajia viljelijä pienentää riskiä tietyn viljelykasvin matalan markkinahinnan tai heikon sadontuoton aiheuttamasta tulon vähenemästä. Muuttuvassa ilmastossa ja tuotantoympäristössä riskinhallinnan merkitys korostuu aiempaakin tärkeämmäksi.

Verkatakkilan tilan viljelykierto on dynaaminen

Vihtiläinen Verkatakkilan tila on tavanomainen kasvintuotantotila, jossa panostetaan monipuoliseen viljelykiertoon. Viljelijäpariskunta Sirkku Puumala ja Patrick Nyström viljelevät tilan 200 hehtaarilla viljoja, kuminaa, nurmia ja palkokasveja monipuolisissa, jopa 7-8 vuoden sykleissä.

Viljelykierrossa painotetaan muutosjoustavuutta; suunniteltuja kasvivalintoja muutetaan tarvittaessa esimerkiksi muuttuneiden markkinanäkymien tai maaperän tarpeiden mukaan. Suunnittelu on lohkokohtaista niin, että peltojen kasvukunto on aina keskiössä, uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti.

”Myös työhyvinvointi on parantunut työhuippujen hajautuksen ansiosta, ja työn mielekkyys lisääntynyt oppimisen ja onnistumisten myötä.”

Tilan viljelykiertoja monipuolistettiin viitisen vuotta aiemmin, jolloin maaperän havainnointi ja siitä oppiminen tulivat tilanhoidon keskiöön. Erityisen palkitsevaksi viljelijäpariskunta on kokenut, kun lisääntyneen havainnoinnin ja sen perusteella tehtyjen kasvivalintojen myötä he ovat pystyneet vaikuttamaan maan kasvukuntoon ja peltojen tuottavuuteen myönteisesti.

Maaperän kasvukunto on viljelyn keskiössä ja sitä havainnoidaan aktiivisesti.
Scroll to Top