Kauppapaikka kananlannalle
KiertoaSuomesta.fi on digitaalinen markkinapaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden biopohjaisten sivuvirtojen, kuten kananlannan, ostamiseen ja myymiseen. Palvelu yhdistää maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden toimijat, jotka tuottavat tai hyödyntävät sivuvirtoja.
Kananlanta on arvokas resurssi, ja alustan avulla voi tehokkaasti markkinoida lantaa muille viljelijöille lannoituskäyttöön tai esimerkiksi teollisuuteen hyödynnettäväksi. KiertoaSuomesta.fi tarjoaa vaivattoman tavan löytää sivuvirroille ostajia. Alusta auttaa edistämään lannan tehokasta hyödyntämistä. Samalla se tukee kestävää maataloutta ja edistää kiertotaloutta.
Markkinapaikan keskeisenä tavoitteena on luoda maatiloille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Samalla tuetaan alueellisia ravinne- ja materiaalikiertoja sekä pidetään luonnonvaroja käytössä mahdollisimman pitkään.
KiertoaSuomesta.fi edistää sivuvirtojen markkinoita
On tärkeää varmistaa, että lannan kysyntä ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti. Monilla tiloilla on tarvetta lannalle, kun taas toisilla voi olla ylitarjontaa. Kauppapaikalla toimijat voivat helposti löytää toisensa ja solmia kauppoja. Tavoitteena on edistää markkinoita biopohjaisille sivuvirroille ja samalla tuoda tiloille taloudellista hyötyä kiertotaloudesta.
Markkinapaikka keskittyy erityisesti biopohjaisiin sivuvirtoihin, kuten lantaan, olkeen, nurmimassoihin, ylijäämärehuun tai biokaasulaitoksen mädätejäännökseen, mutta palveluun voi myös tarjota esimerkiksi urakointipalveluita, kuten lannanlevitystä.
Rekisteröityminen tapahtuu sähköpostin ja y-tunnuksen avulla, palvelu on toistaiseksi auki vain yrityksille. Kirjautuneet käyttäjät voivat luoda myynti- tai ostoilmoituksia, nähdä ilmoitusten tarkat tiedot, kuten osoitteen ja ilmoittajan yhteystiedot.
Fosforin kierrätys ja lannan hyötykäyttö
Siipikarjan lanta on erinomainen fosforin lähde, ja sen tehokas hyödyntäminen on tärkeää ravinnekierron kannalta. Fosforin kierrätys onkin keskeinen maatalouden kiertotaloustavoite Suomessa, missä lantafosfori on keskittynyt kotieläinvaltaisille alueille. Lanta on ravinnerikas raaka-aine ja erityisen tärkeä resurssi huoltovarmuuden ja ravinneomavaraisuuden kannalta.
Suomessa viljavuustutkimukset ovat osoittaneet maaperän fosforipitoisuuksien laskeneen viime vuosikymmeninä. Tämä on osittain hyvä kehityssuunta, sillä liian korkeat fosforiluvut voivat lisätä fosforin huuhtoutumista vesistöihin, mikä aiheuttaa rehevöitymistä. Toisaalta alhaiset fosforitasot voivat heikentää satoa, mikäli kasvit eivät saa riittävästi fosforia.
”Fosforilannoituksessa on tärkeää optimoida lannoitus kasvien tarpeiden mukaan ja edistää ravinteiden pidättymistä, jotta fosfori pysyy pellossa, eikä kuormita vesistöjä.”
Ravinteiden kierrätys ei ole ainoastaan ympäristön kannalta tärkeää, vaan se tarjoaa myös taloudellisia mahdollisuuksia tiloille, samalla vähentäen riippuvuutta mineraalilannoitteista.
Kiertotalous – enemmän kuin kierrätystä
Kiertotalous on paljon muutakin kuin vain kierrätystä, sen päätavoitteena on pitää resursseja käytössä mahdollisimman pitkään. Tämä voi olla esimerkiksi työkoneiden ja laitteiden käyttöiän pidentämistä, koneiden yhteiskäyttöä tai energiaomavaraisuuden edistämistä.
Maataloudessa kiertotalous voi tarkoittaa myös monia eri toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan maan kasvukuntoa, tehostamaan ravinteiden pidättymistä ja hallitsemaan vesitaloutta. Lannan hyödyntämisen lisäksi tämä voi olla myös esimerkiksi viljelykierron monipuolistamista, alus- ja kerääjäkasvien käyttöä, palkokasvien viljelyä, maan muokkauksen vähentämistä, jotka kaikki tukevat maaperän kasvukuntoa ja voivat vähentää lannoituksen tarvetta.
Lisäksi biokaasun tuotannon edistäminen esimerkiksi syötteiden, mädätteen tai kaasun kautta on osa kiertotaloutta, joka edistää energia- ja ravinneomavaraisuutta ja parantaa huoltovarmuutta.
Biokaasuprosessin myötä biosivuvirroista syntyvää ravinteikasta mädätejäännöstä voidaan käyttää kohdistetusti lannoitteena pelloilla. Samalla biokaasu vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja pienentää kokonaispäästöjä.
Artikkeli on julkaistu Suomen Siipikarjaliitto ry:n julkaisemassa Siipikarja-lehdessä syyskuussa 2024.