CSRD eli kestävyysraportointi

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) eli EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi tulee muuttamaan yritysten raportointivelvoitteita. Tavoitteena on tuoda läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta yritysten vastuullisuustoimintaan. Raportointivelvoite astuu voimaan porrastetusti ja ensimmäisessä vaiheessa se koskee suuria pörssiyhtiöitä, jotka raportoivat vuoden 2024 tiedot uuden direktiivin mukaisesti keväällä 2025. Toisessa vaiheessa direktiivi piiriin tulevat yritykset, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavista kriteereistä: liikevaihto 40 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä yli 250 työntekijää tai tase yli 20 miljoonaa vuodessa. Tällaiset yritykset raportoivat vuoden 2025 tietonsa keväällä 2026.

Yksi raportoiva teema on kasvuhuonekaasupäästöt. Yritysten on laskettava päästöt Scope3 -tasoisesti, joka tarkoittaa koko arvoketjun päästöjen laskentaa.

eMuovi -päästölaskentatyökalu maatalousmuoveille

Scope3 -tasoinen raportointi elintarviketeollisuuden toimialalla (mm. meijerit ja lihatalot) koskee jatkossa välillisesti myös alkutuottajia, koska suuret yritykset raportoivat koko arvoketjunsa päästöt. Maatalousmuovien valmistus, käyttö ja käytöstä poistaminen aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa eMuovi-alustaekosysteemin kehittäminen on kehitetty eMuovi-sovellus, jonka avulla kyseiset päästöt voidaan laskea. Sovelluksessa on muitakin toiminnallisuuksia alkutuottajan ympäristövastuullisuuden edistämiseen, mutta tässä yhteydessä keskitymme päästölaskuriin.

Maatalousmuovien päästölaskennan periaatteet

Sovelluksen suunnittelussa pidettiin jatkuvasti mielessä käyttäjäkokemus. Tietojen kerääminen ja syöttäminen päästölaskentaa varten ei saa olla liian vaivalloista tai sovelluksen käyttäminen loppuu lyhyeen. Toisaalta lähtötietoja tulee olla riittävästi, jotta laskennan lopputulos kuvastaa todellisia potentiaalisia päästöjä. Tämä mielessä pitäen on päästöjen laskennassa hyödynnetty olettamia ja suosiolla jätetty huomiotta tekijöitä, joiden vaikutus päästöihin on pieni ja joista tiedon hankinta voisi olla vaivalloista. Tällaisia tekijöitä ovat esim. ostettujen muovien säilytystilojen ja maatilan sisäisten kuljetuksen päästöt.

Päästölaskenta perustuu ostetun muovin määrään, tuotteisiin ja muovin raaka-aineeseen. Tuotteet on jaettu melko karkeasti seuraaviin kategorioihin: paalimuovi, aumamuovi, suursäkit, kanisterit ja tynnyrit sekä muut muovit. Tuotteista pyydetään myös tieto ovatko ne tehty neitseellisestä muovista vai kierrätysraaka-aineesta. Yksi suurimmista potentiaalisiin päästöihin vaikuttavista tekijöistä on juuri raaka-aineen alkuperä.

Kuten kaikessa kierrättämisessä, on maatalousmuovienkin osalta syntypaikkalajittelu tärkeässä roolissa. Jos muoveja ei ole lajiteltu jakeitta, ei niitä voi kierrättää ja lopputulos on polttaminen, joka aiheuttaa suuret päästöt. Lajitellut muovit kuten paalimuovi ja tuottajavastuun alaiset tuotteet voi suurelta osin toimittaa jopa ilman kustannuksia kierrätykseen ja samalla voi pienentää myös päästöjä. Lajittelu onkin otettu huomioon päästölaskennassa.  

Vaikka kuljetuksen päästöt muodostavat vain pienen osan maatalousmuovien kokonaispäästöistä, ne on silti huomioitu eMuovi-sovelluksessa. Päästöjä syntyy muovituotteiden kuljetuksesta tukkuliikkeeseen, sieltä käyttöpaikalle sekä käytettyjen muovien kuljetuksesta jäteasemalle ja kierrätyslaitokseen.

Päästölaskureissa on tärkeää ottaa huomioon käytettävien lähteiden ja niiden antamien kertoimien luotettavuus. Lisäksi on varmistuttava, että käytetty järjestelmän rajaus ottaa huomioon kaikki järjestelmän päästöt. Tätä varten eMuovi sovelluksen päästölaskenta verifiointiin ulkopuolisella taholla. Verifiointiraportin voit tarkastaa oheisesta linkistä. 

Juha Pesonen & Eero Aarresola
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

eMuovi-sovellukseen pääset tästä linkistä